Yrityksiä koskevat muutokset

Muun kuin asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräys

 Jätteen haltijan on järjestettävä jokaiselta taajamassa tai palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä erilliskeräys, myös muusta kuin yhdyskuntajätteestä, mikäli erilliskerättävää jätelajiketta syntyy viikossa keskimäärin seuraavasti:

  1. muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään 10 kg ja sitä ei kompostoida kiinteistöllä
  2. muovipakkausjäte sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään 5 kg
  3. lasipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään 2 kg
  4. metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos niitä syntyy viikossa yhteensä vähintään 2 kg
  5. mahdollisuuksien mukaan muu jäte, kuten tekstiilijäte ja suurikokoiset käytöstä poistetut esineet.
Kuva
Jäteasetuksen § 21 mukaiset rajat eri jätelajikkeiden erilliskeräyksen velvoitteen määräytymisestä muun kuin asumisessa syntyvän jätteen osalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaarallinen jäte, kuten öljyt, maalit ja akut, on aina kerättävä erikseen. Toiminnasta riippuen yrityksellä voi olla myös erityisiä lajittelu- ja kierrätysvelvoitteita (esim. elintarvikerasvajäte).

Yritys voi järjestää jätehuoltonsa vapaasti valitsemansa jätehuoltoyrityksen kautta tai kunnallisen jätehuollon kautta TSV-palveluna.

Monet jätealan yritykset tarjoavat konsultointia ja tuottavat palveluita jätteiden lajitteluun, jäteastioiden ja -katosten suunnitteluun sekä yrityksen kestävään jätehuoltoon liittyen.

 

Elintarvikejätteen vähentäminen ja kirjanpitovelvollisuus 

Elintarvikealan toimijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän elintarvikejätettä. Uusi jäteasetus velvoittaa elintarvikealan toimijan luovuttamaan käyttämättä jääneet syömäkelpoiset elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin.

Toiminnassa syntyvästä elintarvikejätteestä on pidettävä aikajärjestyksen mukaista kirjaa. Kirjanpidossa on oltava seuraavat tiedot:

  • toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen kokonaismäärä
  • pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu, sekä mahdollisuuksien mukaan niiden jätenimikkeet
  • mahdollisuuksien mukaan arvio jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärästä
  • jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, jos jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi.

 

Siirtoasiakirjan laatiminen

Siirtoasiakirja on laadittava jätekuljetuksista, jotka koskevat vaarallista jätettä, saostus- ja umpisäiliölietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietettä, POP-jätettä, pilaantunutta maa-ainesta sekä muuta rakennus- ja purkujätettä kuin pilaantumaton maa-ainesta.

Siirtoasiakirjat on laadittava pääsääntöisesti sähköisesti. Jätteen haltijan tai kotitaloudesta jätettä noudettaessa jätteen kuljettajan on huolehdittava siirtoasiakirjan laatimisesta asianmukaisesti.

Siirtoasiakirjaan on merkittävä seuraavat tiedot:

  • jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan tunnistetiedot
  • jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka
  • jätenimike sekä kuvaus jätelajista
  • jätteen määrä
  • jätteen tyyppi
  • toiminta, jossa jäte on syntynyt
  • mahdollisuuksien mukaan ajoneuvon rekisteritunnus
  • jätteen käsittelytapa toimituspaikassa
  • jätteen haltijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta
  • jätteen kuljettajan vahvistus jätteen kuljetettavaksi ottamisesta
  • jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta ja tiedot vastaanotetun jätteen määrästä
  • vaarallisesta jätteestä jätteen koostumus, olomuoto ja vaaraominaisuudet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa
  • POP-jätteestä jätteen sisältämät pysyvät orgaaniset yhdisteet sekä jätteen pakkaus- ja kuljetustapa
  • jäteöljystä jäteöljyn tyyppi
Ota yhteyttä