Kaukonen

Tulostettava sivu

Puurokaukonen ry
Puheenjohtaja Marita Seppälä
Kylätie, 99110 Kaukonen
Puhelin 040 5177 418

 

Näytä suurempi kartta

Kaukosen kylävideo YouTube-sivustolla, kuvattu kesällä 2010.

 

Kaukonen

Kaukonen on Ounasjoen varrelle levittäytynyt 160 savun kylä. Kaukosesta on lyhyt matka Kittilän kirkonkylälle, vain 20 km. Levin hiihto- ja laskettelukeskukseen on n. 38 km:n ja Ylläksen, Ylläsjärven puolen, hiihto- ja laskettelukeskukseen n. 27 km:n matka. Kelkkareitit kulkevat Kaukosen kautta mm. Kittilään, Kalloon, Alakylään ja Ylläkselle. Kaukosessa on n. 5 km pitkä valaistulatu sekä hoidetut ladut Särestöön ja Kittilään. Talviurheilun harrastusmahdollisuudet ovat siis todella hyvät. Ounasjoessa kalastusmahdollisuudet ovat hyvät sekä kesällä että talvella. Joesta saa harjusta, taimenta, siikaa ja haukea. 

Historiaa

Kaukosen tienoon pysyvän asutuksen kehityksestä kertovat veroluettelot ja muut vanhat asiakirjat. Jo vuoden 1667 Kittilän veroluetteloon ilmestyi Pekka Matinpoika Kaukonen. Tuomiokirjassa 1683-85 on nimetty kaksi kittiläläistä: Lauri Mokko ja Matti Matinpoika Kaukonen. Matti Matinpoika mainittiin jo toisen polven kittiläläiseksi. Myös vuoden 1696 verotuksessa mainitaan Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, olevan kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjaan on merkitty neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Kaukonen kasvoi nopeasti 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti. Vuosina 1883-1906 tehdyssä Isossajaossa merkittiin Kaukosen kylän kohdalle 33 taloa. Tuohon aikaan oli jo verraten suuri ja yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Toiseen maailmansotaan mennessä Kaukosessa alueella oli jo lähes viisikymmentä tilaa. 

 

Kaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Ainoastaan Ounasjoen itäpuolinen Kummun kylä tuhoutui ja joen länsipuolelta, kylän yläpäästä koulu ja pari muuta pihapiiriä. Kaukosesta tulikin vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. 

 

Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. Yrjö Niemelä kertoo Ounasjoen maa -kirjassaan Kaukosen ja Kittilän maatalouden vaiheista seuraavaa: 

 

"Ohraa Kittilässä pääasiassa on viljelty, joskus ruistakin, mm. Kaukosessa, Välitalonvaarassa ja Sikkolassa. Kaukosenvaarassa saatiin puurojauhoja silloinkin, kun muualla vei viljan halla. Siksi kylää onkin joskus nimitetty Puuro-Kaukoseksi." 

 

Lähde: Kaukosen kyläympäristön hoito-opas, Teija Ylimartimo 
Artenomin opinnäytetyö, Oulun käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 13.12.1999 

 

Puurokaukonen ry kyläyhdistyksen toiminta 

Kylätoimikunta perustettiin Kaukoseen vuonna 1987. Kylätoimikunta toimi aktiivisesti kylän yhteiseksi hyväksi ja hankki kylään mm. katuvalot Rengastielle ja Meijeritielle, venekatoksen ja veneenlaskupaikan sekä laavun Palovaaran kosken törmälle. Kylätoimikunta muutettiin kyläyhdistykseksi vuonna 2000 ja niin aloitti toimintansa nykyinen Puurokaukonen ry. Kyläyhdistys hankki omistukseensa entisen mattokutomon tilat ja remontoi asuinrakennuksesta Kylätalo Ounaksen. Talon kunnostamiseen saatiin Lapin TE-keskuksen maaseutuosaston EU-tukirahoitusta ja Kittilän kunnan avustusta, varsinainen rakennustyö suoritettiin talkoilla. Kylätalo Ounas on kyläläisten käytössä kokous- ja juhlatilana. Remontoiduissa mattokutomon tiloissa toimii kansalaisopiston kursseja ja Kaukosen e-palvelupiste. 

 

Puurokaukonen ry:n hallituksen kokoonpano 18.3.2014 alkaen: 

Puheenjohtaja: Marita Seppälä 040 517 7418 

Varsinaiset jäsenet: Sisko Seppälä (rahastonhoitaja), Maija-Liisa Hettula, Mikko Yritys, Jaana Baas (sihteeri) 

Varajäsenet: Risto Jurmu,  Kalevi Yritys

 

Edullista majoitusta Kaukosessa 

Kylätalo on viihtyisä, remontoitu n. 120 m2 omakotitalo Ounasjoen rannalla. Kylätalossa on toimiva keittiö koneineen ja laitteineen sekä sauna, pesuhuone ja pyykkikone, wc:t, takka ja leivinuuni sekä iso pirtti. Peti- ja liinavaatteet kuuluvat talon puolesta (viltti, tyyny & lakanat). Parhaimmillaan kylätalo on 4 – 6 henkilölle, mutta toki majoittua voi useampikin. Ei eläimiä sisätiloihin.

Kylätaloa vuokrataan majoituskäyttöön edullisesti: 

- 75 euroa/vrk. Sisältää 5 henkeä, lisähenkilöt 10 euroa/henkilö/vrk.

- Kylätalon iso puoli 25 euroa / vuorokausi, sopii kokous- ja juhlatilaksi, myös ryhmämajoitus mahdollista, 7 euroa / majoittuja.

 

Kaukosen historiaa

Kaukosen kylä kuuluu Ounasjokivarren laajimpiin maatalousalueisiin ja se on jokivarren pohjoisosien suurimpia ja vanhimpia kyliä - ensimmäiset vakituiset asukkaat saapuivat 1600-luvun puolivälin tienoilla. Kylän kerrotaan saaneen nimensä ensimmäisistä asukkaistaan - kaukaa tulleista. Aina 1700-luvulle saakka Kaukonen oli Kittilän lapinkylän keskus, markkinapaikka ja talvikylä. Kaukosen kautta kulki myös vanha posti- ja kauppatie Kolarista Sodankylän kirkolle.

Kaarle IX:n aikana Kaukoseen rakennettiin käräjä- ja kirkkotupa, joka tunnettiin paremmin Paloniemen käräjäpaikan nimellä. Samassa paikassa toimitettiin oikeudenluvun ja kirkollisten menojen lisäksi myös veronkantotilaisuuksia.

Keskeisen sijaintinsa ansiosta kylä kasvoi suhteellisen nopeasti. Vuoden 1696 verotuksessa mainitaan Kittilässä yhdeksän uudistilaa, joista Kaukoseen eli silloiseen Paloniemeen sijoittui peräti kolme. Vuoden 1830 maakirjatutkimuksessa on viisi tilaa ja seitsemän tilan savua. Kittilän pitäjän henkikirjojen mukaan vuonna 1875 Kaukosessa oli yhteensä 41 savua ja 197 asukasta. Vuonna 1905 kylässä oli jo 79 taloutta ja asukkaita yli 400.

Lapin sodassa kylästä tuhoutui vain osa, ja kylä toimikin tilapäisesti Kittilän keskuksena kirkonkylän tuhouduttua. Vähäisistä tuhoista huolimatta suurin osa kylän rakennuskannasta on sodanjälkeiseltä ajalta. Muutamia peräpohjalaisia rakennuksia ja kokonaisia pihapiirejäkin on toki säilynyt, joista kyläläiset pitävät huolta ja myös kunnostavat aktiivisesti. Hakala, Pekkala, Pentti, Ojanperä ja sen pohjoispuolella sijaitseva peräpohjalaispihapiiri ovat eräitä kylän edustavimpia näytteitä perinteisestä hirsirakentamisesta.

Kylän tunnusomaisen keskuksen muodostaa suuri kyläkumpu Ounasjoen länsirannalla, jonka läpi Rovaniemi-Kittilä -maantie kaartuu ylitettyään Ounasjoen kylän kohdalta. Kyläkumpu on eri-ikäisten rakennuksien ja avointen niittyjen täyttämä kokonaisuus, johon oman lisänsä tuovat myös pihapuut ja pihapiirejä reunustavat metsiköt. Ranta-alueella ja teiden varsilla on näkymiä peittävää pajukkoa.

Ounasjoen länsirannalla on kylän kohdalla maisemallisesti kaunis ja merkittävälle paikalle sijoittuva tulvaniitty. Kylän eteläpuolella Ounasjokeen laskevien Kentänojan ja Lainiojoen välinen Ounasjoen ranta-alue sekä rannan edustalla olevat saaret ovat myös tulvaniittyä. Tämä osa-alue on laaja tulvaniittyalue, joka syrjäisen sijaintinsa vuoksi ei kuitenkaan ole maisemallisesti merkittävällä paikalla.

Aiemmin niittykäytössä olleiden tulvamaiden hyötykäyttö on loppunut ja erityisesti eteläisempi osa-alue pensoittumassa. Maiseman avaruudesta päätellen kylälle sijoittuvaa ranta-aluetta on viime aikoinakin raivattu ja laidunnettu. Aika ajoin tapahtuva pensaikon raivaus tulvarajalta on jokimaiseman kannalta tärkeä toimenpide.

Kaukosen kulttuuriympäristöarvot liittyvät kylän vahvoihin maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin seikkoihin, joiden huomioiminen kyläkuvaa kehitettäessä helpottaa sopivien ratkaisujen löytämisessä. Ratkaisuja tarvitaan kylän perinteisen rakennuskannan korjaustavoissa ja kylä- ja tienvarsinäkymien parantamisessa.

Lähde: Ympäristöministeriön, Lapin ympäristökeskuksen ja Kittilän kunnan kustantama julkaisu:
Kittilän ympäristöohjelma, Ympäristökeskus, 1999 (tekijä: Jarmo Lokio)

 

Sivua päivitetty: 
18.11.2014