Tiedote: Levi- ja Sirkkajärven kunnostushankkeen työt jatkuvat

Tulostettava sivu

Tiedote 18.6.2014, Lapin Ely-keskus

 

Levi- ja Sirkkajärven kunnostushankkeen työt jatkuvat

 

Levi- ja Sirkkajärven kunnostushankkeen rakentamistyöt jatkuvat Kittilässä kesällä 2014 tulvan laskettua. Levi- ja Sirkkajärvet ovat matalia ja voimakkaasti umpeen kasvaneita vesistöjä. Projektin toteutuksen keskeisenä tavoitteena on järvien vesi- ja ranta-alueiden virkistyskäyttömahdollisuuden sekä vesimaiseman parantaminen.

 

Projektin toteutuksen tilanne:

Projektin rakentamistyöt käynnistyivät helmikuussa 2014 raivauksilla ja pohjapadon rakentamistöillä. Raivaustyöt ovat edenneet siten, että raivaukset on tehty Levijärven puolella ja osittain Sirkkajärven puolella. Raivaustöistä on kokonaisuudessaan tekemättä noin puolet. Töitä jatketaan heti kun olosuhteet sen sallivat raivaustöillä sekä myöhemmin syksyllä raivausjätekasojen hävittämisellä.

 

Pohjapadon maarakenteista on tehty n. 80 % huomioiden myös patoon liittyvät suojaojat. Pohjapadon rakentamistyöt keskeytettiin ennen tulvaa ja patoon tehtiin tulva-ajaksi louheella suojattu virtausaukko sekä asennettiin neljä kappaletta teräsrumpuja veden ohjaamiseksi. Padon rakentamista jatketaan heinäkuussa alueen kuivuttua kalan- ja veneenkulun mahdollistavan monitoimikanavan rakentamisella. Kesän ja syksyn aikana valmistuvat pohjapadon monitoimikanava ja maanrakennustyöt sekä tehdään patoalueella viimeistelytyöt. Suunniteltu telaranta ja veneenlaskuluiska rakennetaan syksyllä EAKR-hankkeen lisärahoituksen varmistuttua.

 

Vesipinta nousee suunnitelman mukaiseen korkeuteen keväällä 2015. Vesikasvien niittotöitä tullaan suorittamaan vesipinnan noston jälkeen vuosina 2015 – 2017.

Töiden valmistuttua Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luovuttaa tehdyt kunnostukset ja rakenteet Kittilän kunnalle vuonna 2015, joka vastaa rakenteiden hoidosta ja kunnossapidosta.

 

Projektin työnaikaiset haitat:

Keväällä uutisoitiin hankkeen raivausjätekasojen jäämisestä tulvan vaikutuksesta veden saartamiksi sekä maapadon sortumisesta ja teräsrumpujen kulkeutumisesta Ounasjokeen asti. Raivausjätteen jääminen tulvan vaikutuksen alle oli valitettavaa ja johtui osaltaan lupien tulkinnan epäselvyyksistä ja osaltaan raivaustöiden työvaihesuunnittelun epäonnistumisesta.

 

Hankkeella pidettiin maastokatselmus työmaakokoukseen liittyen 17.6.2014. Tulvavesipinta oli laskenut jo sen verran, että päästiin tarkastelemaan pohjapadolla tulvan jälkeistä tilannetta. Lisäksi päästiin tarkastelemaan alustavasti ennen tulvan nousua dokumentoitujen raivausjätekasojen tilanne.

 

Maapadolla todettiin, että patoon asennetut teräsrummut ovat paikoillaan ja louheella suojattu virtausaukko oli tällä vesikorkeudella tarkastellen säilynyt hyvin. Lisäksi silmämääräisellä tarkastelulla ei havaittu padossa ryöstäytymisiä tai maamassojen purkautumisia. Vesipinnan laskettua tilanne vielä varmistetaan ja mittaustuloksia verrataan ennen tulvaa tehtyihin mittauksiin. Katselmuksella todettiin myös raivausjätekasojen säilyneen paikoillaan, mutta tarkempaa tarkastelua ei päästy tekemään. Rannoille ja patoalueelle tulvan tuomat kortteet eivät ole työstä aiheutuvia vaan jokakeväinen ilmiö matalassa järvessä.

 

Tulvan laskettua mahdolliset työstä aiheutuvat haitat korjataan ja raivaustyön suoritukseen kiinnitetään jatkossa huomiota. Tämän tyyppisessä järvikunnostushankkeessa aiheutuu valitettavasti työaikana pientä haittaa kunnostusalueelle. Valitettavasti roskaa ja pientä risua ajelehtii ja irtoaa käsiteltäviltä alueilta työaikana ja heti vedennoston jälkeen, vaikka työ pyrittäisiin tekemään kuinka tarkasti. Tämä työaikainen haitta pyritään minimoimaan ja haitta poistuu yleensä pian kunnostustyön jälkeen.

 

Projektin tavoitteet ja toimenpiteet:

Kunnostuksen myötä rantatonttien käyttömahdollisuudet paranevat ja järven vesitilavuus kasvaa, jolla on myönteinen vaikutus vedenlaatuun, kalastoon ja vesimaisemaan. Kunnostustoimenpiteet parantavat etenkin kesäaikaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia kuten virkistyskalastusta ja veneilyä sekä auttavat osaltaan parantamaan virkistyskäyttöön ja matkailuun liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytyksiä.

 

Projektissa toteutettavia kunnostustoimenpiteinä toteutetaan vedenpinnan nosto, raivataan veden alle jäävät ranta-alueet, niitetään vesikasvillisuutta sekä rakennetaan telaranta ja veneenlaskuluiska. Lisäksi puretaan Levisalmesta vanhan vesilentosataman tukimuuri. Vesisyvyyden lisäys toteutetaan rakentamalla pohjapato Levijärven luusuaan, joka nostaa keskivedenpintaa noin yhdellä metrillä.  Pohjapatoon rakennetaan kala- ja veneväylä, joka mahdollistaa pienveneellä kulun ja toimii myös kalatienä.

 

Hankkeen osapuolet:

Hanketta koordinoi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY- keskus) ja se toteutetaan yhteistyössä Kittilän kunnan kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio 65 %:n osuudella sekä Kittilän kunta yhteensä 35 %:n osuudella. Hankeen rakennustyöt toteutetaan kokonaisurakalla ja hankkeen urakoitsijana toimii Veljekset Toivanen Oy.

 

Lisätietoja:

 

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hankintaryhmän esimies Jukka Kuoksa, puh 0295 037 397

Aluevastaava Timo Tauriainen, puh 0295 037 549

 

Kittilän kunta

Tekninen johtaja Lauri Kurula, puh 040 540 6357

Tiemestari Jari Kinnunen, puh 0400 862 532                                     

 

 

Sivua päivitetty: 
24.6.2014