Tiedote: Kaukosen sillan painorajoitus tulee kalliiksi

Tulostettava sivu

Tiedote 1.3.2012

 

Lapin ELY-keskus on asettanut Rovaniemen ja Kittilän väliselle tielle 50 tonnin painorajoituksen. Rajoitus astuu voimaan 1.5.2012 ja merkitsee käytännössä sitä, että Kittilään, Muonioon tai Enontekiölle ei enää pääse täydessä lastissa olevalla raskaan liikenteen kalustolla suoraa reittiä, vaan raskaan liikenteen tulee kiertää Sodankylän tai Kolarin kautta. Tämä merkitsee alueelle sekä kustannuksia että liikennemäärien lisääntymistä huonokuntoisilla kiertoteillä.

 

Kittilän kunnan teettämän selvityksen mukaan yli 50 tonnin kuljetuksia on Kaukosen sillan kohdalla noin 30 vuorokaudessa yhteen suuntaan. Näitä kuljetuksia ovat kaikki polttoaine-, puutavara- sekä Kittilän kultakaivoksen raaka-ainekuljetukset. Painorajoituksesta seuraa, että nämä kaikki kuljetukset ohjataan kiertämään joko Kolarin tai Sodankylän kautta. Lisämatkaa tulee reittivalinnasta riippuen 65 km tai 82 km. 
Painorajoituksen hinnaksi tulee noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa: Kun ylimääräisen kilometrin kustannukseksi lasketaan 1,8 euroa ja kiertotien käyttöön menevän ajan kustannukseksi noin 50 euroa, tulee kustannukseksi nykyisillä kustannusmäärillä Sodankylän kautta laskettuna 1,8 miljoonaa euroa ja Kolarin kautta laskettuna 2,2 miljoonaa euroa.

 

Kiertoreitit eivät ole ongelmattomia myöskään liikenneturvallisuuden näkökulmasta: Kittilä–Sodankylä -tie on kapea ja paikoin huonokuntoinen, ja Rovaniemi–Sodankylä -tie tulee vilkastumaan entisestään Kevitsan kaivoksen toiminnan käynnistyessä kesällä 2012. Kolarista Kittilään johtava tie taas on paikoin niin kapea ja mutkainen, että polttoainekuljetuksia ajetaan Kurtakon ja Ylläksen alueella tälläkin hetkellä ilman yhdistelmää. Kuorman keventäminen alle 50 tonnin ei ole kuljetusyrityksille taloudellisesti käyttökelpoinen vaihtoehto, koska auton oma paino on usein yli 30 tonnia eli kuorman osuus on aina suhteellisen alhainen. 

 

Arvion mukaan logistiikan osuus teollisuuden kustannuksista on valtakunnallisesti noin 10–12 %. Lapissa osuus on pitkien välimatkojen vuoksi vielä suurempi. Logistiikkakustannuksista taas kuljetuskustannusten osuus on teollisuudessa ja kaupassa noin 35–40% eli 4–5 % yrityksen kokonaiskustannuksista. Kuljetuskustannusten nousu vaikuttaa valmistamiseen ja raaka-aineen kuljetukseen ja voi johtaa toiminnan lopettamiseen tai muualle siirtämiseen.
Mikäli siltaa ei korvata tai suositeltua vaihtoehtoista uutta siltaa ja korvaavaa reittiä rakenneta, painorajoitus saatetaan viiden vuoden sisällä joutua laskemaan 32 tonniin. Tällöin liikenne Rovaniemeltä Pohjoiseen loppuu tieltä kaikilta lastissa olevilta raskailta yhdistelmäkuljetuksilta, ilman kuormaakin ajavilta yhdistelmiltä ja nupilla ajettavilta betoni- ja sorakuljetuksilta.

 

Suomen suurimmat matkailukeskukset sijaitsevat Tunturi-Lapin alueella. Pelkästään Leville tulee vuosittain yli 400 000 ihmistä autolla. Samaa tietä pitkin kulkee matkustajia myös Ylläkselle, Olokselle, Pallakselle ja Kilpisjärvelle - yli 21.000 neliökilometrin alueelle. Matkustajien lisäksi alueelle kuljetetaan matkailijoiden tarvitsema polttoaine ja elintarvikkeet.

 

Jatkossa on myös odotettavissa liikenteen lisääntyvän tien vaikutuspiirissä olevalla Keski-Lapin alueella.

 

Lapin Liiton matkailustrategiassa on asetettu noin viiden prosentin kasvutavoite rekisteröidyille yöpymisille vuoteen 2020 mennessä, mikä merkitsee 20 % kasvua henkilöautoliikenteelle Kaukosen kohdalla. Alueelle on tämän vuosikymmenen aikana todennäköisesti tulossa myös useita uusia kaivoksia esimerkiksi Kolarin Hannukaiseen. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa onkin vuonna 2008 pidetty erityisesti Lapin osalta tärkeänä ottaa huomioon käynnistyvä kaivostoiminta ja matkailukeskusten hyvän saavutettavuuden takaaminen. Kantatie 79 on tämän rajoituksen myötä ainoa kantatie Suomessa, jolla on painorajoitus.

 

Lisätiedot:
Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, puhelin 040 572 2044

 

 

Liite:

Esiselvitys 02.01.2012
Lapin tiepiirin yleissuunnitelman mukaisen Kaukosen tie- ja siltajärjestelyjen toteuttamisen merkitys alueen elinkeinoelämälle (pdf, 1,6 Mt)
Laatija: Tendon Oy, tilaaja: Kittilän kunta

 

Sivua päivitetty: 
14.11.2013