Kerro mielipiteesi valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta 10.3. mennessä

Tulostettava sivu

 

Alla on Kittilän kunnan lausunto valtionosuusuudistuksesta. Mielipiteitä voi jättää 10.3. mennessä sähköpostitse anna.makela(at)kittila.fi tai kirjallisesti: Kittilän kunta, kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Valtatie 15, 99100 Kittilä. Kommentoida voi myös Facebookin kautta: https://www.facebook.com/kittilankunta

Kittilän kunnan lausunto kuntien valtionosuusuudistuksesta

Kittilän kunta pitää valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja selkeyttämistä hyvänä. On erinomaista ja kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta myönteistä, että uudessa laskentajärjestelmässä hyödynnetään tutkittua tietoa.

Kittilän kunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että uudistuksessa säilytetään harvaan asutuille syrjäisille alueille suunnattu tuki. Tämä on suorastaan välttämätöntä, jotta koko maa kyetään pitämään asutettuna ja jotta kaikilla Suomen kansalaisilla säilyvät perustuslailliset oikeudet palveluihin.

Kittilän kunta pitää hyvänä sairastavuuden ja ikäryhmien painoarvon tarkistamista nyt ehdotetulla tavalla ja tutkimustiedon hyödyntämistä kansalaisten todellisia tarpeita määriteltäessä. Myönteistä on myös uuden koulutustausta-kriteerin lisääminen valtionosuuksien määräytymisperusteisiin. Viiden vuoden siirtymäaikaa Kittilän kunta pitää pitkähkönä mutta ymmärtää, että kunnilla tulee olla mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa ilman radikaaleja äkkinäisiä muutoksia.

Lisäksi Kittilän kunta yhtyy Lapin liiton kannanottoon valtionosuusjärjestelmän muuttamisesta siten, että verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasauksen tasauslisä nostetaan 90 %:iin. Lapin kaikkien kuntien laskennalliset verotulot jäävät alle tasausrajan ja muutoksen kohtuullistamiseksi olisi järkevää, että tasauslisä olisi 90 % nyt esitetyn 80 % sijaan. Koko Lapin maakunnan tasolla tasauslisän nostaminen 90 %:iin lisäisi valtionosuuksia 50 €/as.

 

Taustatietoa aiheesta

Mikä on valtionosuusjärjestelmä?

Valtio maksaa Kittilän kunnalle noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, jotta kunta voisi tarjota asukkailleen peruspalveluita: kouluopetusta, päivähoitoa, terveyskeskuskäyntejä, kirjaston. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja siihen kuuluvalla verotuloihin perustuvalla valtinosuuksien tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet järjestää riittävän yhtenäiset peruspalvelut eri osissa maata kohtuullisella vero- ja maksutasolla.

 

Uudistuksen perusteet

Suomen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Uudistuksen lähtökohtana on selkeyttää ja yhdenmukaistaa tämän hetkistä valtionosuusjärjestelmää, jossa kuntien lakisääteisten palveluiden järjestämiseen saamalle tuelle on yli 50 osin limittäistä kriteeriä.

 

Uudistuksen keskeinen sisältö

Sairastavuuden painoa ehdotetaan korotettavaksi ja ikärakenteen painoa vähennettäväksi. Uudistuksen pohjana ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimukset. Tutkitun faktatiedon pohjalta ehdotettu uusi sairastavuuskriteeri muodostuu sosiaalihuollon kustannuksista (kunnan väestön tosiasiallinen, mitattu työkyvyttömyys) sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannuksista, yleisimpien kansantautien ja työkyvyttömyyden perusteella. Sairastavuuskriteeri on tarkoitus muodostaa perustuen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksilötason tilastoaineistoon, jonka pohjana ovat KELAn tilastotiedot erityiskorvattavista yleisistä kansantaudeista ja sairausluokituksista.

Ehdotetut terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon painotetut kertoimet löytyvät liitteenä olevan lakiesityksen sivulta 39.

Kokonaan uutena määräytymiskriteerinä ehdotetaan koulutustaustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä tutkimuksessa todetaan, että perusopetuksessa vanhempien koulutustaustalla on merkittävä vaikutus lapsen oppimistuloksiin ja siten perusopetuksen kustannuksiin. Oikeudenmukaisemman järjestelmän saamiseksi ehdotetaan siksi otettavaksi huomioon ilman tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuus ikäluokasta.

Kuntakohtaisille muutoksille ehdotetaan viiden vuoden siirtymäaikaa siten, että muutokset olisivat 50–120 euroa vuodessa, siten että korkeintaan 380 euron muutos lähtökohtatilanteeseen verrattuna olisi toteutunut ja uusi järjestelmä kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2020. Erikseen tulevat valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja indeksikorotusten jäädytykset, joista hallitus on päättänyt ja mahdollisesti päättää. Koska kustannukset kuntien ja valtion välillä eivät saa muuttua, siirtymäkauden aikana tasauslisät ovat suurempia kuin tasausvähennykset ja tasauslisiä vastaava euromäärä (5,6–39,2 miljoonaa euroa vuosina 2015–2019) vähennetään kaikilta kunnilta asukasmääräisesti yhtä suurella osuudella.

 

Vaikutukset kuntiin yleisesti ja Kittilään erityisesti

Uudistuksessa suurin osa kunnista menettää rahaa ja vain harvat voittavat. Yleisesti vähennykset ovat suurimmat alle 10 000 asukkaan kunnissa. Lapissa valtionosuudet asukasta kohden vähenevät keskimäärin 59 euroa. Kittilän kunta on yksi Suomen 38 kunnasta, joiden valtionosuudet lisääntyvät uudistuksessa huomattavasti ja yksi vain kolmesta Lapin kunnasta, joka uudistuksessa voittaa. Uudistus on siten Kittilän kannalta poikkeuksellisen edullinen. Taktisesti ei siten välttämättä ole hedelmällistä eikä kunnan edun mukaista ehdottaa uudistukseen erityisiä tarkistuksia. Valtionosuusuudistusta valmistelemassa olleen selvitysmies Arto Miettisen sanoin: ”Jos joku kunta tässä voittaa, kannattaa olla hiljaa.” Tästä syystä Kittilän kunnalle ehdotetaan hyvin ytimekästä ja uudistuksen sisältöön myönteisesti suhtautuvaa kannanottoa.

Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät täältä:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20131212Valtio/laskelmat_12-12-13.pdf

Valtiovarainministeriön valtionosuusuudistus-sivusto löytyy täältä:

http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/07_vos/index.jsp

 

 

 

 

 

Sivua päivitetty: 
7.3.2014