Jätevesijärjestelmän valinta

Tulostettava sivu

Saostussäiliöt -jäteveden esikäsittelymenetelmä

Saostussäiliöt ovat useimmissa jätevedenkäsittelyjärjestelmissä ensimmäinen vaihe, jolla pidätetään mekaanisesti jätevedessä oleva kevyt kelluva aines ja toisaalta laskeutuva kiintoaine.

Saostussäiliöt eivät ole yksistään riittävä menetelmä jäteveden käsittelyyn vaan ne vaativat aina lisäksi jonkin muun jätevedenkäsittelymenetelmän, jolla saadaan vähennettyä jäteveden sisältämiä liukoisia ravinteita ja bakteereita.

 

Saostussäiliöt voivat olla betonirenkaista valmistettuja tai tehdasvalmisteisia. Mikäli vanhat saostussäiliöt ovat ehyet eivätkä vuoda saumoista voidaan niitä käyttää edelleen. Tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä on markkinoilla useiden valmistajien malleja.

 

Betonisten saostussäiliöiden mitoituksessa voidaan soveltaa seuraavia yleisohjeita:

*3-osainen saostussäiliö kaikille jätevesille tilavuus:
henkilömäärä (asukasvastineluku) x 0,3 m3 + 0,5 m3:n lietetilavuus, käytännössä tilavuuden tulisi olla vähintään 2 m3

* pelkille pesuvesille 2-osainen saostussäiliö tilavuus:

henkilömäärä (asukasvastineluku) x 0,24 m3 + 0,5 m3, kuitenkin vähintään 1,5 m3

Saostussäiliön ensimmäisessä osassa on oltava noin puolet koko tilavuudesta.

 

Saostussäiliölietteen tyhjentäminen

Saostussäiliön viereen tulee päästä loka-autolla (imuletku noin 15 metriä pitkä) niin talvella kuin kesälläkin ja tien tulee kestää loka-auton paino. Saostussäiliölle vievän kulkutien puolelle ei ole suositeltavaa laittaa istutuksia, sillä ne vaurioituvat mikäli imuletku vedetään niiden päältä.

 

Saostussäiliön pohjan ja loka-auton säiliön välinen korkeusero ei saa olla 8 metriä enempää (nostokorkeus).

 

WC- ja pesuvesille rakennetut saostussäiliöt tulee tyhjentää 1 – 2 kertaa vuodessa. Säiliöt on tyhjennettävä ennen kuin ensimmäiseen saostussäiliöön on kertynyt lietettä 10 cm päähän poistoputken T-haaran alareunasta. Pesuvesille tarkoitetut saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tehdasvalmisteiden jätevesijärjestelmien saostussäiliöiden tyhjennys on tehtävä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti.

 

Lietteen pääseminen saostussäiliöistä edelleen jätevesijärjestelmään heikentää järjestelmän toimivuutta ja lyhentää järjestelmän käyttöikää. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava säiliöiden kunto silmämääräisesti. Tyhjennyksen jälkeen säiliöt täytetään vedellä, jotta kiintoaineen laskeutuminen tapahtuu paremmin ja muovisilla säiliöillä estetään nosteenvaikutus.
 

Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraus

Tehostettaessa tai uusittaessa vanhaa jätevesijärjestelmää tulee ensin tarkistaa mm. että suojaetäisyydet talousvesikaivoihin ovat riittävät, saostussäiliön paikka on oikea.

Useimmissa jätevedenkäsittelyjärjestelmissä on saostussäiliöt. Saostussäiliöiden kunto voidaan tarkastaa tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin pestään painepesurilla säiliön seinämät, jotta rakenteiden kunto näkyy selvemmin.

Saostussäiliöstä tarkastetaan, että

1) säiliöt ovat oikeassa paikassa (mm. suojaetäisyydet kaivoon, rantaan, jne.)

2) betonisissa saostussäiliöissä (kaivoissa) on pohjat

3) säiliöt eivät vuoda sisäänpäin (seurataan jonkin aikaa nouseeko jätevedenpinta tai näkyykö valumia)

4) säiliöt eivät vuoda ulospäin (onko jätevedenpinta alempana kuin kaivosta lähtevän putken pää)

5) säiliön kannet ovat tiiviit

6) säiliön ympärillä oleva maa viettää kaivolta poispäin

7) säiliöissä on T-haarat (kiintoaineen pidättämiseksi; T-haarat oikean mittaiset)

8) renkaiden ja läpivientien saumat ovat tiiviit.

Maaimeyttämössä ja maasuodattamossa saostussäiliöitä tulee olla kolme erillistä tai kaksi säiliötä, joista jälkimmäinen on jaettu kahteen osaan (kun jätevesi sisältää vesikäymälän jätevesiä). Muissa jätevedenkäsittelyjärjestelmissä saostussäiliöiden lukumäärän yms. neuvoo jätevesijärjestelmän suunnittelija.

Saostussäiliö tulee huoltaa viimeistään 10 vuoden kuluttua rakentamisesta. Jos betonirenkaan seinämä on kulunut kolmanneksen kannattaa vaihtaa rengas. Pienet lohkeamat voidaan korjata laastilla. Betonirenkaiden väliset saumat on tiivistettävä bitumi- tai kumitiivistenauhalla. Kaivojen tulee olla pohjallisia. Betonisia saostussäiliöitä yhdistävät putket on varustettava joustavin lävistysyhtein epätasaisten painumien aiheuttamien rikkoutumien välttämiseksi.

 

Mahdollinen pohjaveden nosteen vaikutus on otettava huomioon. Saostussäiliö on rakennettava siten, ettei routa pääse rikkomaan sitä.

 

Myös saostussäiliön tuuletuksesta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin hajuhaitoilta. Tuuletus hoidetaan rakennuksen katolle johtavaa tuuletusviemäriä käyttäen. Saostussäiliön eri osien ilmatilojen tulee olla yhteydessä toisiinsa. Ilmayhteys saavutetaan käyttämällä saostussäiliön osastojen yhdistämisessä T-kappaleita.

Kaksiosaisesta saostussäiliöstä voidaan tehdä kolmiosainen jakamalla jälkimmäinen säiliö kahteen osaan.
 

Kuivakäymälä ja maa- tai pienpuhdistamo pesuvesille

Kuivakäymälä ja maaperäkäsittely pesuvesille tai pesuvesille soveltuva pienpuhdistamo on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja suositeltava vaihtoehto eteenkin vapaa-ajanasuntoihin. Kuivakäymälän ympäristöystävällisyys perustuu siihen, että sen avulla saadaan muutoin vesistöihin kulkeutuvaa ravinnekuormaa pienennettyä huomattavasti ja toisaalta myös vedenkulutusta vähennettyä. Näin ollen kuivakäymälän valitseminen on monesti myös edullinen ratkaisu.

Mikäli jäteveteen ei johdeta vesikäymälän jätevesiä, poistuu jäteveden sisältämästä orgaanisesta aineesta 40 %, kokonaisfosforista 80 % ja kokonaistypestä 90 %. Käytettäessä kompostikäymälää ravinteet saadaan kompostoimalla takaisin luonnon kiertokulkuun. Pesuvesille voidaan rakentaa maa- tai pienpuhdistamo.

Kompostikäymälän käyttäjältä vaaditaan kiinnostuneisuutta asiaan, sillä kompostikäymälän hoito vaatii jonkin verran aikaa. Tontilla on oltava tilaa kompostoitumassa olevalle käymäläjätteelle ja toisaalta paikka mihin levittää kompostoitunut käymäläjäte. Erotettaessa virtsa on myös sen sijoittaminen mietittävä etukäteen.

 

Maahanimeyttämö

Maahanimeytyksessä jätevesi johdetaan kolmiosaisen saostuskaivon kautta jakokaivoon. Jakokaivosta jätevesi johdetaan imeytysputkiston avulla tasaisesti imeytyskenttään tai ojastoon. Imeytyskentässä kaivantoon laitetaan useita imeytysputkia kun taas imeytysojastossa jokaiseen ojaan laitetaan yksi imeytysputki.

 

Imeytysojaston tai –kentän ja ylimmän pohjavedenpinnan välinen etäisyys tulee olla vähintään 1 m. Maaimeyttämö voi rakentua esim. siten, että imeytysputket sijoitetaan sepelikerrokseen. Sepelikerroksen päälle tulee lämpöeriste tai suodatinkangas ja päällimmäiseksi kerrokseksi täytemaata. Imetysojaston pohjan alla tulee olla noin 1 m imeytyskelpoista maata. Luonnolliseen maaperään kehittyy mikrobikerros joka hajottaa jätevedessä olevaa orgaanista ainesta.

 

Maahanimeyttämö ei sovellu jätevesien käsittelyjärjestelmäksi pohjavesialueilla. Imeytyskentän etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä.

 

Kaavassa voidaan kieltää kokonaan maahanimeytys. Lisäksi maahanimeyttämön imeytyspinnan ja pohjaveden etäisyys on oltava aina vähintään 1 metri.

 

Maaperän soveltuvuuden imeytykseen tutkiminen

Maahanimeyttämö voidaan valita vain, mikäli maaperä on sopivaa maahan imeytykseen. Maaperän tulee olla sopivasti vettä läpäisevää karkeaa silttiä, hiekka- tai soramaata. Seulakoon sopiva vaihteluväli hienorakeisimmalla mahdollisella maalla on 0,002-0,125 mm, karkearakeisimmalla mahdollisella maalla 1-20 mm. Maaperän tutkiminen kannattaa tehdä keväällä, koska tuolloin voidaan tutkia myös korkeimman pohjaveden pinnan sijainti. Maaperän tutkimiseen on olemassa useita mahdollisuuksia.

 

Maasuodattamo

Mikäli maahanimeyttämö ei sovellu jäteveden käsittelyjärjestelmäksi, on seuraava vaihtoehto maasuodattamo. Maasuodattamossa jätevesi johdetaan kolmiosaisesta saostuskaivosta jakokaivoon, mistä se laskeutuu imeytysputkien kautta maakerrokseen. Maasuodatuskenttä tai -ojasto rakennetaan muualta tuoduista maa-aineksista. Maasuodattamo voi koostua mm. siten että ensin on ruokamulta, sitten täytemaa, lämmöneriste sepeli kerros, jossa on imeytysputket. Imeytysputkista vesi valuu suodatinhiekka kerrokseen, jossa tapahtuu jäteveden puhdistuminen. Suodatinhiekkakerroksen alla on sepelikerros, jossa on kokoomaputket, joilla puhdistunut vesi kootaan johdettavaksi kokoomakaivon kautta purkuputkea pitkin edelleen purkuojaan. Maasuodattamo voidaan eristää perusmaasta vedenpitävällä materiaalilla.

 

Suodatuskentän tai -ojaston pohjan etäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta tulee olla vähintään 0,25 m. Maasuodattamo tarvitsee tilaa ja korkeuseroa tontilta. Jos maasuodattamo ei sovellu, seuraava vaihtoehto on pienpuhdistamo.

 

Fosforin poistolla tehostettu maasuodattamo

Maasuodattamon fosforinpoistotehoa voidaan parantaa erilaisten fosforia sitovien materiaalien avulla. Fosforia sitova materiaali voidaan sijoittaa suodatinkerrokseen, joko suodatinhiekan joukkoon sekoitettuna, levitettynä vaakasuuntaiseksi kerrokseksi tai pystysuuntaisena seinämänä. Myös ns. fosforinpoistokaivon avulla voidaan poistaa fosforia. Fosforinpoistokaivossa on fosforia sitovaa materiaalia. Fosforinpoistokaivon etu verrattuna suodatuskerrokseen sijoitettaviin fosforia sitoviin massoihin on se, että fosforinpoistokaivon massa on helpompi vaihtaa uuteen kun massan puhdistusteho heikkenee.

 

Pienpuhdistamo

Pienpuhdistamoita käytetään esim. silloin kun pohjaveden, tontin koon tai tontin korkeusaseman takia maaperäkäsittely ei tule kysymykseen.

Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita, joiden jätevedenpuhdistus prosessi perustuu biologisiin, kemiallisiin tai biologiskemiallisiin prosesseihin. Pienpuhdistamoiden puhdistusprosessit muistuttavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa. Biologisten prosessien avulla poistetaan jäteveden sisältämää orgaanista ainetta ja saostuskemikaalin avulla saostetaan jäteveden sisältämää fosforia.

Pienpuhdistamot mahtuvat yleensä suhteellisen pieneen tilaan.

 

Toimiakseen pienpuhdistamot tarvitsevat sähköä ja säännöllistä huoltoa.

 

Umpisäiliö WC-vesille ja pesuvesille maaperäkäsittely tai pienpuhdistamo
 

Esimerkiksi vesistön lähellä sijaitsevalla kesämökillä, jossa käydään harvoin voi kaksoisviemäröinti olla hyvä ratkaisu.

Mikäli halutaan välttämättä vesikäymälä ja jätevettä syntyy vähän voi jätevesien johtaminen umpisäiliöön olla perusteltua. Tällöin pesuvedet voidaan johtaa kahdensaostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon.

 

Umpisäiliö

Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelyjärjestelmä, vaan vaihtoehto silloin kun jätevedenkäsittelylle ei ole muita mahdollisuuksia.

 

Umpisäiliön käytetään vain poikkeustapauksessa. Tällaisena poikkeustapauksena voidaan pitää esim. tilannetta kun alueelle ollaan rakentamassa lähitulevaisuudessa viemäriverkostoa ja umpisäiliö asennetaan tilapäiseksi ratkaisuksi. Umpisäiliön käyttö on perusteltua myös silloin kun mikään jätevedenkäsittelyjärjestelmä ei tule kysymykseen.

 

Umpisäiliö on varustettava aina täytönhälytyksellä. Muoviset umpisäiliöt on ankkuroitava säiliön valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Vanhaa öljysäiliötä ei saa käyttää missään tapauksessa jäteveden umpisäiliönä sillä jätevedessä muodostuu syövyttäviä kaasuja, jolloin metallinen säiliö syöpyy puhki. Myöskään öljynjäämät eivät kuulu luontoon.
 

Sivua päivitetty: 
23.2.2015